Tällä sivulla näet katsauksen Uskelan klubin historiaan….
Suurpitäjä Uskela
Varsinais-Suomessa sijaitseva Uskela on vanha kirkkopitäjä jaSuomen entinen kunta, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Virallisesti Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiinSaloon vuonna 1967.
Ehkä noin vuoteen 1230 mennessä perustetun ja asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1329 mainitun Uskelan on arveltu olleenHalikonlahden alueen vanhin kirkkopitäjä. On arvioitu, että Uskelan alueeseen olisivat vielä 1200-luvun puolivälissä ja 1300-luvun alussa saattaneet kuulua myöhemmät Halikon, Perniön ja Marttilan kirkkopitäjät. Ilman näitä Uskelan alue laajimmillaan 1400-luvun lopulle asti kattoi nykyisen Salon keskustan ohella myöhempiä Muurlan, Perttelin, Kuusjoen ja Kiikalan kuntia sekä nykyistä Someron kaupungin eteläosaa vastanneen alueen. (lähde: Wikipedia, sijainti,vaakuna )
Uskelan rotaryklubin perustaminen
Joukko salolaisia sai kirjeen kokoontua 1972 huhtikuun 4. päivänä Kaupunginhotelliin.
Asia: ”Toisen (uuden) Rotaryklubin perustaminen Saloon. Pyydämme ystäv. saapumaan neuvottelutilaisuuteen torstaina t.k. 4 pnä klo 17 Kaupunginhotelliin. Alustajina paikallisen klubin varapresidentti joht. Olavi Laakso ja piirin edustajana joht. A.O.Jokine Turusta.”
Salon Rotaryklubi
Toimeksi saanut G. Floman
Kyseisessä tilaisuudessa edellytettiin olevan 20 henkilö ja paikalla oli 22/23 uutta jäsentä ja uusi klubi oli perustettu.
Perustavassa kokouksessa sovittiin kokousajaksi torstai klo 17 ja kokouspaikaksi Kaupunginhotelli. Klubin nimeksi sovittiin Uskelan Rotaryklubi, muistuttamaan vanhasta emäpitäjä Uskelasta. Iltakokouksen perustana oli, ettei kaikista ammateista (esim. sairaala) päässyt kesken työpäivän kokoukseen ja samalla lisä paikkausmahdollisuutta lähiklubeille.
Kummimme Salon Rotaryklubin historiassa todetaan Salon klubin tärkeimmäksi saavutukseksi viisivuotiskauden 1968-1974 Uskelan klubin synnyttämisen.
Uskelan rotaryklubin historiaa
Presidentit: (vuosi, nimi, luokite)
1972 – 1973 Gunnar Floman, muistomerkit
1973 – 1974 Esko Laurila, liikepankit
1974 – 1975 Tor Sonntag, puusepänteollisuus
1975 – 1976 Olavi Karhunen, voimalaitokset
1976 – 1977 Pentti Tuovinen, eläinlääkintä
1977 – 1978 Teppo Karppinen, konepajateollisuus
1978 – 1979 Ulf Bergen, kirirgia
1979 – 1980 Eilo Laine, elokuvat
1980 – 1981 Reinhold Jensen, tilanhoito
1981 – 1982 Raimo Harkkila, terveyshuolto
1982 – 1983 Hemmo Tuomela, elektroniikkatuotteet
1983 – 1984 Erkki Mäntylä, metalliteollisuus
1984 – 1985 Voitto Laine, maatalouskonekauppa
1985 – 1986 Kalevi Järvinen, vakuutusyhtiöt
1986 – 1987 Pekka Vuori, konepajat
1987 – 1988 Olavi Laaksonen, puolustuslaitos
1988 – 1989 Esa Jyrkkiö, kauppaoppilaitokset
1989 – 1990 Paavo Risu, sairaalat/psykiatria
1990 – 1991 Eino Pölönen, rautakaupat
1991 – 1992 Hannu Arve, kunnallinen kouluhallinto
1992 – 1993 Pentti Jakonen, liikuntakasvatus
1993 – 1994 Juhani Simola, palo- ja pelastustoimi
1994 – 1995 Kai Rannikko, autoliikkeet
1995 – 1996 Timo Räike, väestökirjanpito
1996 – 1997 Pertti Krause, ulkomaankauppa
1997 – 1998 Heikki Lange, fysioterapia
1998 – 1999 Hannu Määttänen, henkilövakuutukset
1999 – 2000 Kari Heinonen, maanmittaushallinto
2000 – 2001 Terjo Ek, muovituotteet
2001 – 2002 Mikko Savolainen, metsätalous
2002 – 2003 Aimo Kaskari, ammattioppilaitokset
2003 – 2004 Simo Tuulensuu, ammattioppilaitokset
2004 – 2005 Kari Lintuvuori, luterilainen kirkko
2005 – 2006 Antero Nurmi, tuotesuunnittelu
2006 – 2007 Kari Reivonen,
2007 – 2008 Markku Säilä, sähkölaitteet
2008 – 2009 Mikko Ruohonen,
2009 – 2010 Jarmo Kulmala,
2010 – 2011 Eino Nygren,
2011 – 2012 Pekka Mäenpää,
2012 – 2013 Hannu Salminen,
2013 – 2014 Jarkko Merilä,
2014 – 2015 Torsti Poutanen,
2015 – 2016 Ari Rintanen,
2016 – 2017 Kirsti Kirjonen,
2017 – 2018 Siv Ilola,
2018 – 2019 Anne Juntti,
2019 – 2020 Jari Laakkio, erityisopetus,
2020 – 2021 Mikko Hägerström,
2021 – 2022 Jouni Niemi,
2022 – 2023 Matti Sirva,
2023 – 2024 Päivi Räike