01.07 Torstai. Pilvistä, kosteaa, +20, sadekuuroja. Yllättäen päästiin aloittamaan leikkaussalissa käsitoimenpide jo klo 9 paikkeilla. Tein kainalopuudutuksen, joka onnistui yli odotusten. Verityhjiössä sain poistettua syvältä kämmenpuolelta kaksi noin 1 cm läpimittaista metallisirpaletta. Pikkusormen puoleista sirpaletta poistettaessa jouduttiin antamaan ketamiinia. Haavat jätin auki. Jatkossa on sitten heti aloitettava liikeharjoituset ja käden säälimätön käyttö. Cecilia soitti taas SO:een ja taas luvattiin lähettää sähköpostia. Iltapäivällä alkoi rakkasade ja tuuli. Sade onneksi loppui viiden paikkeilla. Ipyana ja hänen vaimonsa Wema tulivat noin klo 6 neljän hienosti käyttäytyvän lapsensa kanssa , vanhin tytär 13v ja nuorin ½v ja 2 poikaa siinä välissä. Kaikki olivat hienosti puettuja. Syötiin erinomainen ja runsas Lucyn valmistama juhla-ateria ja juotiin fantaa ja kolaa. Aterian jälkeen katsottiin läppäriltä pääasiassa talvisia kuvia Suomesta ja alpeilta, tietysti myös viimevuotisia kuvia täältä. Saimme kutsun nuorimmaisen kastetilaisuuteen sunnuntaina.
02.07 Perjantai. Edelleen pilvistä ja kosteaa, aamulla 17,5 ja päivällä 20 astetta. Leikkaussalissa ei ollut yhtään toimenpidettä, mutta polin toimenpidehuoneessa riitti töitä klo 14 asti. Heti aamulla kävi näyttäytymässä nainen, jolta viime vuonna poistin jalkapohjasta kantapään etupuolelta, muistaakseni 3 cm:n läpimittaisen tuumorin, jonka toin Suomeen ja Mehiläisen patologin mukaan kyseessä oli melanoma. Melkoinen paikallisenpoiston jälkeinen ihonpuutosalue oli kauniisti kasvanut umpeen, arpi oli melkein huomaamaton. Potilaan yleisvointi oli hyvä, ja nivustaipeen imusolmukkeet olivat tunnustellen normaalit. Säären alaosan murtuma miestenosastolta kipsattiin selkäpuudutuksessa ja lopuksi kipsi vielä kiilattiin, joka oli täällä uusi juttu. Teknikko Ipyana teki saman tien alumiinipellistä halkaisulastan, sekin täällä uusi. Sitten tuli iäkäs nainen, joka oli loukannut vasemman lonkkansa pari päivää sitten. Kyseessä oli reisiluun kaulan murtuma, johon ikä tietysti myös viittasi. Saatiin asento varmaan vähän kivuttomammaksi ja mummo osastolle. Sitten seurasi vasemman kyynärvarren puolivälin murtuma hoikalla keski-ikäisellä naisella. Murtuma reponoitiin ja kipsattiin ketamiinianestesiassa. Kyllä on mukava kipsata hoikkia raajoja! Iltapäivällä Ansku asioi kylällä ompelijalla. SO:sta tuli vihdoin sähköpostivastaus, mutta asia vaatii vieläkin tarkennusta. – Cheyo pistäytyi illalla ohimennessään ja myöhemmin 3 kandia toivat lainaamansa DVD:n ja lainasivat toisen.
03.07 Lauantai. Kävin klo 09 paikkeilla katsomassa eilen hoitamani potilaat. Kyynärvarsikipsiä täytyy vähän vahvistaa. Sitten lähdettiin lenkille mastojen suuntaan. Pilvipeite väistyi ja oli hyvin kaunista, silti sopivan viileää kävelyä ajatellen. Iltapäivällä meni taas pilveen. Mentiin apteekkiin, mutta ei sähkökatkon takia päästy nettiin. Noin tunnin odottelun jälkeen sähkö palautui ja päästiin meilaamaan.
04.07 Sunnuntai. Iltayöstä satoi taas rankasti, aamulla kirkasta ja tyyntä, lämpötila 16, myöhemmin pilvipoutaa, +20. Klo 10 kirkkoon, jossa oli paljon mukavaa musiikkia, joka saatiin tallennettua. Ipyanan ja Weman nuorimmainen kastettiin Nema:ksi. Kastettavia oli kaikkiaan 4 – 5. Sitten käytiin asunnossa ja lähdettiin kastejuhliin. Oli kutsuttu klo 14, tultiin 14.30, mikä oli selvästi liian aikaisin. Ansku antoi kastelahjaksi suomalaista suunnittelua olevan kaulakorun 50- luvulta. Kysyttäessä isäntäväki kertoi odottelevansa noin 40 henkeä vieraaksi. Me lähdimme kolmen jälkeen paluumatkalle ja vasta noin 15.30 paikkeilla alkoi polulla vastaan tulla väkeä, joka oli menossa ristiäisiin. Niin että, kun puhumme akateemisesta vartista, niin täällä voi puhua Iteteläisestä kaksituntisesta.
05.07 Maanantai. Aamulla kirkasta, myöhemmin ajoittain pilveilevää. Maksoin 3vk eli 25.07 asti. 21 x 20$= 609 000sh. Sovittiin samalla Bettyn kanssa ruokavieraista kerran viikossa kolmen viikon aikana. Polilla vahvistettiin perjantaina kipsatun käsivarsimurtuman kipsiä ja sovittiin kipsin vaihto 2vk kuluttua.Toisella potilaalla lopetettiin kipsihoito käsivarren murtuman jäljiltä ja neuvottiin käyttämään kättä. Perjantaina katsottu gynekologinen tuumoripotilas oli otettu osastolle viikonvaihteen aikana. Mitään akuuttia ei tuntunut olevan. Potilas toivoi leikkausta. Se tehdään huomenna. Polille tuli keski-ikäinen mies oikean nilkan käärmeenpureman jälkitilan takia. Nilkassa oli vieläkin 3 x 5cm kokoinen krooninen haava, vaikka käärmeenpuremasta on jo 5v. Suurimmillaan haava on ollut noin10 cm läpimittainen, ja se on arpeutuessaan kuronut nilkan liikkumattomaksi. Haava oli nyt aivan siisti, kuin valmisteltu ihonsiirtoa varten. Reverdin tyyppistä ihonsiirtoa jo valmisteltiin, kun selvisi, että mies asuu noin 5 km päässä ja hän oli tullut sairaalaan kävellen, eikä kotiinkuljetusta voitu järjestää. Sovittiin, että potilas tulee uudelleen parin päivän kuluttua. Tehtiin pieni kävelylenkki kylän tienristeyksestä itäänpäin. Takaisintullessa ostettiin kioskista 2kpl 60w hehkulamppua, 200g pussi pesujauhetta ja kouluvihko, yhteensä 1600 sh eli 0,95€. Sitten mentiin apteekkiin sähköpostille. Meilaaminen keskeytyi taas ensin sähkökatkoksen ja sitten jonkun ei paikallisen nettiongelman takia.
06.07 Tiistai. Aivan tyyni ja kirkas ja kaunis, mutta viileä (16,5) aamu. Aamumiitinkinen jälkeen pieni kävely sairaalanmäellä ja kuppi teetä ennen leikkausta. Asunnolta nähtiin puun latvassa istumassa kotka (African Fish Eagle) – Leikkaamaan päästiin ennen klo 11, Mwakalo avusti ja haan pitäjäksi saatiin yksi kandidaatti. Kohtu oli reilusti miehen nyrkkiä kookkaampi, täynnä lihaskasvaimia (= myomakyhmyjä) ja tulehdusten ympäristöön kiinnittämä, munatorvet olivat sormen paksuiset ja pinkeät ja tietysti munasarjojen kanssa myös ympäristöön kiinnittyneet. Vasta parin tunnin irroittelun jälkeen kohtu voitiin ”nostaa” ylös. Oikea ovario saatiin vaivoin säästettyä. (Potilas 43v) Lopuksi amputatio niin, että kohdunkaulaa jäi hyvin vähän jäljelle. Selkäpuudutus oli hyvä, mutta loppui kesken. Anestesiaa jatkettiin ketamiinilla. (Pitkävaikutteisempi Marcain tunnetaan nimeltä, mutta se ei ole käytössä) Mainittakoon, että kaikki sakset olivat tylsiä ja neulankuljettimet loppuun kuluneita. Onneksi langat-neulat ja leikkauskäsineet (leikkauskäsineet ostettiin Suomesta) ovat laadukkaita, itse mukana tuotuja. On myös hyvin miellyttävää käyttää lahjoitettuja leikkauspäähineitä ja maskeja ihan oikeasti kertakäyttöisinä. (Kertakäyttömaskeja käytetään täällä monta kertaa, toki jokainen omaansa. Olen myös nähnyt kertakäyttömaskeja pestävän) Monet kiitokset lahjoittajille. – Lucy teurasti kaksi kanaa ja taisi aloittaa valmistamisenkin huomisia kutsuja varten. Myöhään illalla sadekuuro.
07.07 Keskiviikko. Aamulla klo 06 ylösnoustessa taas sadekuuro. Kun menin sairaalaan, ei henkilökuntaa näkynyt. Silloin vasta muistin, että Ansku oli aikaisemmin maininnut, että apteekin paikallisessa almanakassa 07.07 oli merkitty punaisella pyhäpäivän merkiksi. Myöhemmin selvisi, että on kansallispäivä tai itsenäisyyspäivä. Kävin katsomassa kohdunpoistopotilaan. Hän voi hyvin. Kuulin, että lastenosaston palovammapotilaan vanhemmilta ei ole saatu lupaa sääriamputatioon. On kai pakko aloittaa ihonsiirrot, vaikka jalkaterä on käsittääkseni joka tapauksessa joskus amputoitava. – Käytiin pienellä kävelyllä ja puolen päivän aikoihin mentiin apteekkiin meilaamaan. Meilaaminen keskeytyi taas huonon nettiyhteyden takia. Potilas, jolla on krooninen haavauma nilkassa, tuli pyhäpäivästä huolimatta nyt polkupyörällä. ihonsiirtoon. Tein pienen Reverdin- ihonsiirron. – Kuulin synnyttäjästä, jolle ehkä pitää tehdä sektio. Tilannetta jäätiin vielä seuraamaan. Parin tunnin kuluttua sitten sektio (5) tehtiinkin 17 vuotiaalle ensisynnyttäjälle. Cheyo asisteerasi. Tuli hyväkuntoinen tyttövauva, tarjoutui avosuisena takaraivo syvällä ja tiukasti lantiossa. – Klo 18 tulivat kutsuttuina ja hyvin täsmällisesti tri ja rva Cheyo visiitille. Syötiin yhdessä Lucyn valmistama hyvä ateria. – Myöhään illalla taas sadekuuro.
08.07 Torstai. Pilvistä, ulkolämpötila 16,5. Tavanomaisten aamukokoontumisten jälkeen ei aamupäivällä ollut minulle potilaita. Niin oli hyvä, kun oli tullut taas paljon sähköpostia, ja yhteydet takkuilivat taas ja aikaa kului. Suurin osa tuli hoidettua, mutta ei kaikki, ennen kuin yhteys taas lopullisesti katkesi. Käytiin Anskun kanssa Bettyn kansliassa maksamassa eilen jo pidetyistä kutsuista ja ensi viikolla pidettävistä kutsuista. Sitten tri Mwakalo pyysi katsomaan polille noin 40-vuotiasta hyvin laihaa naista, jolla oli hepatomegalia (suurentunut maksa) ja ennen kaikkea splenomegalia (suurentunut perna) ja anemia. Hän oli sitä mieltä, että perna pitäisi poistaa ja kutsui tilaa tropical splenomegalia:ksi. Aids ei ollut kysymyksessä. Kovin tuntui jonkinlaiselta autoimmuunisairaudelta ja toimenpide-ehdotus asianmukaiselta, mutta etenkin anestesiapuoli arveluttaa. (Intubatioanestesia pitäisi olla) Asiasta pitää keskustella vielä Stephenin kanssa. Minä en voi mielestäni leikkauspäätöstä tehdä. – Myöhemmin netistä löytyi tietoa, jonka mukaan pernan poistosta ei ole hyötyä. -Lounaan jälkeen olin taas menossa kohti apteekkia, kun sairaalan mies tuli puolijuoksua vastaan. Tri Mwakalo oli lähettänyt hänet hakemaan minua kouristelevana sairaalaan tuodun synnyttäjän sektioon. Tämä oli potilaan ensimmäinen kontakti sairaalaan. Leikkaussalin ovella potilas makasi paareilla ja kouristi kahden hoitajan pidellessä kiinni ja kolmannen ruiskuttaessa suoneen luultavasti diatsepamia. Tilanne rauhoittui ja potilas saatiin leikkauspöydälle ja valmisteltiin sektioon. (6) Anestesiana käytettiin lyyttistä coctailia. (=useamman rauhoittavan ja kipua poistavan lääkkeen yhdistelmä) Vauvan pää oli avosuisena niin tiukasti ja syvällä lantiossa, että en saanut sitä nousemaan. Pyysin Mwakaloa yrittämään, mutta hänkään ei onnistunut, mutta sai koukattua ylhäältä jalan käteensä ja sitten jalasta vetämällä lapsen ulos. Lapsi vaikutti kuolleelta, mutta sydän löi ja pitkän virvoittelun jälkeen lapsi vietiin osastolle. Kohtu ei paljonkaan revennyt ja leikkauksen loppuosa meni tavanomaisesti ja äiti näytti voivan hyvin leikkauksen loppuessa. Sektion jälkeen kävin toteamassa, että nettiyhteys ei edelleenkään toimi. – Ipyana toi pyytämäni timanttiteroittimen (Tor Sonntagin lahjoitus vuosi sitten) instrumenttisaksien teroittamista varten. Käytiin pienellä iltakävelyllä.
09.07 Perjantai. Pitää merkitä muistiin, että yöllä ei ole satanut ja taivas on melkein kirkas, ulkolämpötila on 17 astetta. Aamukokoontumisessa kuulin, että sektiovauva oli alkanut yön aikana ääntelemään. Vauva kuitenkin kuoli aamulla. Ei yhtään potilaskontaktia koko päivänä! Teroitin ja kunnostin leikkaussalin saksia aamupäivällä. Kandien lähestyvä lähtö aiheutti jonotusta nettiliittymään apteekissa. Kun menin kolmatta kertaa apteekkiin klo 16 nettiin päästäkseni, oli ovi jo lukittu. Avaimia odotettiin lähes tunti ja sitten kun lopulta päästiin nettiin, niin sähköposti takkuili edelleen, mutta tärkeimmät asiat tuli hoidettua. Tämän kirjoittaminen keskeytyi, kun tultiin hakemaan polille klo 19.30 !6 v. poika oli pelannut jalkapalloa ja loukannut oikean alaraajan. Reisiluun alaosan reisimurtuma, noin 30 astetta virheasentoa, 50ml verta polvinivelessä. Asensin sääriluun yläosan läpi viedyllä piikillä vedon paikallispuudutuksessa. Vaikutti siltä, että tällaisen vedon laittaminen oli uutta sekä kokeneelle päivystäjälle medical officer Henrylle että osastonhoitaja Stephenille. Käytettiin vuosi sitten tuomaani vetokenkää. Käsikäyttöinen tilanteeseen sopiva pora löytyi hetken hakemisen jälkeen leikkaussalista. Sitten ketamiinia iv. ja väännettiin raaja päältäpäin hyvältä näyttävään asentoon (rutinaa ei tuntunut eikä kuulunut) ja sitten vietiin poika osastolle ja siirrettiin pyörättömään puusänkyyn (jossa on kiinteästi asennettu pylpyrä) ja viritettiin veto. (hiekkapussipaino) Kliininen diagnoosi: Reisiluun alaosan polvinivelen kautta kulkeva murtuma? Varmaan syytä kipsata piakkoin. Asunnossa olin taas klo 20.45.
10.07 Lauantai. Aamulla pilvistä. Lucyn vapaaksi sovittu aamu. Lähdettiin pian aamiaisen jälkeen kävelylle antennimäen suuntaan. Sopiva kävelylämpötila, 18 astetta. Nousu kesti 2 tuntia mastoille, kun hiljalleen käveltiin. Ylhäällä loppumatka oli kosteaa ja liukasta lateriittipintaista pikkutietä. Pilvet olivat alhaalla, joten vuoria ei nähty. Ylhäällä tuntui olevan useita asteita viileämpää kuin Itetessä. Korkeusero aika iso, 500 m? Klo 18 paikkeilla menin miesten osastolle punktoidakseni murtumapojan polven. (Olin aikaisemmin käynyt kaksi kertaa toteamassa, että hoitajia ei ollut polilla ja että osastolla ei olut kaikkia tarvikkeita.) Henry tuli onneksi moottoripyörällä paikalle kravatti kaulassa ja pikkutakki päällä. Hän sai hälytettyä polihoitaja Ema:n paikalle noin 20 minuutissa. Nyt punktiossa tuli noin 60ml verta.
11.07 Sunnuntai. Lucyn vapaapäivä. Kirkas taivas, 18 astetta, tyyntä. Lähdettiin tietä pitkin kohti kraaterijärveä. Viimeiset pari sataa metriä pikkupojat toimivat oppaina banaanilehdossa, jossa ei ollut näkyvyyttä. Järveltä patikoitiin takaisin vähän isompaa polkua ensin tielle ja sitten takaisin asunnolle. Ihana ilma, päivälämpötila 23 astetta. Lounaan jälkeen menin osastolle tekemään polvipunktiota, saalis oli taas noin 60 ml. Pojan äiti oli huolissaan, kun rtg kuvaa ei vielä ole otettu. Katsoin MM jalkapallon loppuottelun polin käytävällä tv:stä. Kandit ja Dang olivat myös katsomassa ja muutama paikallinen. Espanja voitti Hollannin 1-0.
12.07 Maanantai. Kirkasta, 18 astetta, myöhemmin pilveilevää. Aamupalaverissa korostin rtg:n tärkeyttä sairaalan statukselle sellaisissakin tapauksissa, jossa rtg kuvaus ei ole välttämätön. (Puhuttiin siitä, että sairaalassa on nyt vähän potilaita ja esim. naapurissa Matemassa enemmän) Moitin runsasta antibioottien käyttöä. Kuumeilevalle potilaalle asetetaan helposti myös pneumonia diagnoosi ilman rtg kuvausta perusteeksi antibiootille. Valtakunnallinen määräys kuulemma kieltää alle 5vrk pituiset antibioottikuurit, vaikka ne annettaisiin profylaktisesti leikkauksen tai esimerkiksi lyhytaikaisen katetroinnin yhteydessä. – Kappelissa=pyykinkuivaustilassa alkaa kenguruhoitokoulutus. Paikalle on tullut ainakin 3 kouluttajaa, yksi ministeriön lähettämä. Kyse lienee äidin ruumiinlämmön käyttämisestä etenkin vähän ennenaikaisesti syntyneiden lasten hoidossa korvaamaan keskoskaappeja, joita ei ole. Varmaankin järkevää näissä oloissa. – Tri Mwakalo ja kandit kiersivät osastot ja menin mukaan. Tein taas polvipunktion kondylimurtumapojalle, saalis nyt vähäinen. Yritin neuvoa hoitajan tulkatessa pojalle lihasharjoituksia. Polilla kysyttiin mielipidettä leukakulman tuumorista. Todennäköisesti kyseessä on tukkeutunut leuanalussylkirauhanen. Selvisi, että potilaalla on jo aika spesialistille Mbeyassa. Tapasimme tri Carina Dinkelin, joka palasi töihin miehensä, pappi Klausin kanssa Saksasta. Iltapäivällä menimme sähköpostille. Toiminta takelteli, ainakin kolme kertaa viesti hävisi lähetettäessä niin, että se oli kirjoitettava kokonaan uudelleen ja noin joka toinen liite ei lähtenyt. Myöhään iltapäivällä haettiin sektioon,(7) tri Mwakalo asisteerasi, meni normaalisti, hyvä vauva, äiti hiv positiivinen.
13.07 Tiistai. Puolipilvistä. Pitkä tilaisuus kappelissa, esiteltiin tri Carinan 3 saksalaista vierasta, ovat kaikki rotareita. Lähtevät paluumatkalle jo parin päivän kuluttua. Oli teknikko Ipyanan 40 vuotispäivä ja hän puhui lyhyesti ja hänelle laulettiin happy birthday to you. Ipyanan vaimo Wema tarjosi kaikille kakunpalan. Cecilialla oli melkoisesti ilmoitusasiaa. (Pyysin häntä lähettämään kutsukirjeen Joukaiselle ja Fonagyllle) Lisäksi irlantilaiset kandit hyvästeltiin. Kaikki edellä mainittu oli siis normaalien aamuseremonioiden lisäksi. – Kenguruhoitokoulutus jatkuu. – Ihonsiirtopotilas kävi sidevaihdossa. Siirrännäiset näyttivät olevan kunnossa. – Leikkaussalissa korjasin 11 vuotiaan pojan navan yläpuolella sijaitsevan, pienen, keskiviivassa sijaitsevan tyrän ja tein myös ympärileikkauksen. (ketamiinianestesia) – Iltapäivällä käväisin Dinkelien talossa. Dinkelit eivät olleet paikalla, mutta kylläkin kaksi saksalaista rotaria. He kertoivat, että heidän klubinsa rahoittaa tulevan hiv/aids keskuksen rakentamisen sairaala-alueelle aikaisemmin kesken jääneen rakennuksen pohjalle. Kertoivat nyt tulleensa omalla kustannuksellaan paikan päälle tutustumaan tilanteeseen. Annoin heille korttini ja sain vanhimmalta hänen korttinsa. – Tri Cheyo tuli kertomaan leikattavasta vatsapotilaasta. Menin katsomaan ja sovittiin leikkaus klo 20, jolloin siis ruokakutsut kandeile, Dangille ja Alille todennäköisesti ovat päättymässä. Kutsut menivät suunnitellusti ja Lucyn ruoka oli taas herkullista. – Leikkauksessa löytyi vasemman puolen munatorven tulehdus ja munasarjarakkula. Poisti munasarjan ja munatorven. (Mwakalo avusti.) – Myöhään illalla tuli taas sadekuuro.
14.07 Keskiviikko. Puhelin herätti klo 04.30. Puhelu katkesi heti kuten tavallista. Kun menin makuuhuoneessa paikkaan, jossa kenttä on hieman parempi ja soitin vastaan, niin ehdin kuulla: Major theater. (ennen kuin puhelu taas katkesi) Lähdin heti ja sektio (8) siellä tietysti oli odottamassa. Tri Mwakalo ja leikkaustiimi oli juuri saanut tehtyä kaavinnan. Sektiopotilaalla oli mahtava varikoosi (laajentuneita laskimosuonia) kohdun pinnalla molemmilla sivuilla ja siitä aiheutui verenvuotoa. Verenvuodot saatiin kuitenkin nopeasti hoidettua ja kokonaisvuoto oli vain vähän tavanomaista runsaampi. – Sitten aamiaiselle ja kokoontumisiin. – Kenguruhoitokoulutus jatkuu kuulemma vielä loppuviikon. (Koulutus on lääkäreille ja kätilöille, minä en osallistu) Cecilia tuli kysymään, voiko tänään taloamme taas käyttää edustustilana ensin teetarjoilua ja myöhemmin lounastarjoilua varten. Sanoimme kyllä. Kaksi keittäjää ilmaantui järjestämään tarjoilua. klo 13 paikkeilla tuli piispa seurueineen ja 11 amerikkalaisen ryhmä ja pari paikallista niin, että kaikkiaan paikalla oli parikymmentä henkeä. Amerikkalaiset olivat tietysti luterilaisia ja he kiertävät eri seurakunnissa ja kirkon sairaaloissa ja piispa toimi isäntänä ja Iteten sairaala tietysti toivoo saavansa heiltä avustusta. Teeaterian jälkeen joukko lähti vierailemaan jossain lähiseurakunnassa ja palasivat klo 16.30 paikkeilla aterioimaan. Noin klo 17.30 tilaisuus oli ohi ja keittäjät jäivät siivoamaan jälkiä. – Piispa teki tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Hän tarjoutui tulemaan kanssani paluumatkalla Service Officeen vauhdittamaan toimintaa ja tarjosi myös tarvittaessa autossaan kyytiä Dar es Salaamiin. Jo maksettu MAF lento Mbeyasta Dar es Salaamiin kuitenkin tuntuu edelleen houkuttelevalta, ja siksi lähetin ensimmäiseksi matkatoimistoon kyselyn, onko mahdollista siirtää KLM lento seuraavaan päivään eli 13.08.
15.07 Torstai. Ennätyspitkä aamuhartaus. Kaunis päivä, lämpötila korkeimmillaan 22 astetta. Klo 10 jälkeen päästiin polille tekemään alaraajakipsiä kandien ja poliklinikan hoitajien kanssa. Oli kerrankin riittävästi käsiä. Vetokenkä jätettiin vielä paikalleen. Huomenna lähetetään potilas Tukuyuun rtg kuvaukseen. – Näin parivuotiaan kvashiorkor potilaan. Oli kuulemma tyypillinen tapaus. Luulen, että nyt tunnistaisin, jos sellaisen tapauksen vielä joskus kohtaisin. – Esitettiin 65 vuotias naispotilas, jolla epäiltiin maksan märkäpesäkettä. Kovin tuntui tutulta taudilta, akuutilta sappirakontulehdukselta. Sappirakko oli selvästi kädellä tunnettavissa. Potilas yritettäneen leikata huomenna. – Klo 14 jälkeen leikattiin vasemman puolen kevespussiin laskeutunut tyrä. Tein Lichtenstein tyyppisen leikkauksen, jossa käytetään tyrän korjaukseen keinoaineverkkoa, tri Cheyo avusti leikkauksessa. – Matkatoimisto viestitti, että KLM lennon siirto onnistuu, mutta maksaa 300€ / henki, koska turistiluokassa ei ole paikkoja. (Myöhemmin ilmoitettiin, että muutos maksoikin vain noin 50€ / henki.) – Illalla soitin piispalle ja sovittiin, että minä pyrin järjestämään tapaamisen lähetystösihteeri Putkosen (Piispa haluaa kutsua lähetystön edustajan sairaalan 50 vuotisjuhliin 17.10.) kanssa ja lähetystön jälkeen on tarkoitus mennä yhdessä ELCT Service Officeen. – RDBF hyväksyy matkasuunnitelman muutoksen. Huomenna pitää varmistaa KLM lennon siirto ja samalla varata hotellihuone Dar es Salaamissa 12-13/08, – Oltiin ehditty katsoa puolet Bond – dvd:stä, kun tultiin hakemaan sektioon. (9) Vauvan pää oli taas aivan uskomattoman syvällä ja tiukassa lantiossa, vihreä lapsivesi ja napanuora kaulan ympärillä. En saanut päätä nousemaan. Pyysin avustavaa tri Mwakaloa yrittämään. Hänkään ei onnistunut, mutta sai työnnettyä kätensä fundukseen (=kohdun yläosa) ja vedettyä jaloista vauvan ulos. Ilman Mwakaloa olisin joutunut alakautta työntämään päätä ylös. Hankaluuksista huolimatta vauva alkoi aika reippaasti parkua. Vahvaa tekoa. Kohtu kyllä repesi, mutta se saatiin melko nopeasti ommeltua kokoon ja vuoto jäi kohtuulliseksi.
16.07 Perjantai. Kirkas aamu. Kandit kiiteltiin ja hyvästeltiin aamukokouksessa. – Nettiyhteys ei toimi. Soitin matkatoimistoon Marja-Leena Turuselle ja vahvistin lennon muutoksen ja sovin hotellivarauksesta. – Polilla pantiin paikalleen ja kipsattiin ketamiinianestesiassa 10 vuotiaan pojan kliinisesti ilmeinen vasemman olkavarrenluun alaosan murtuma. – Lastenosastolta esiteltiin leikattavaksi vatsakipuinen 8 vuotias tyttö. Sovittiin, että leikataan. – Sitten tuli sektio (10) ohittaen kaiken muun. Vauvan pää oli niin alhaalla, että katetria ei saatu virtsarakkoon. Leikkasin kahden hoitajan kanssa. Lääkärit olivat kokouksessa ja koulutuksessa. Taaskaan en saanut päätä nousemaan normaalisti. Halkaisin kohtua keskiviivassa ylöspäin, ja sitten sain eilisiltaista kohtuullisemmalla väkivallalla vauvan vedettyä jaloista ulos. Kyllä kohtu oli ehtinyt revetäkin molemmista sivuista, mutta sain sen ommeltua kokoon. – Lounaan jälkeen tehtiin lapsen vatsaleikkaus. Nyt ilmaantui medical officer Henry ilmaantui avustamaan. Jo ennen leikkausta käteen tuntuva vatsatuumori osoittautui napaan asti ulottuvaksi virtsarakoksi. Virtsarakon seinämän läpi tihkunut virtsa ja täpötäysi virtsarakko ilmeisesti aiheuttivat myös suolentukosoireita. Kyseessä täytyy olla pitkäaikainen vika, ja se vaatii tietysti jatkoselvittelyjä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että lapselle sopivaa virtsakatetria ei ollut ja aikuistenkin katetrit loppuivat eilen. (Onneksi minulla oli muutama aikuisille sopiva katetri mukana.) Lapsen rakkoon vietiin virtsaputken kautta pieni laskuputki. – Päivä oli jo mennyt niin pitkäksi, että suunniteltu sappileikkaus päätettiin siirtää seuraavaan aamuun. – Teimme pienen iltakävelyn kyläkeskustaan ja ostettiin yhdestä kioskista ”Ivory”- karkkipusseja ja toisesta teetä. Sairaala-alueella vastaan tuli vanha mies ja kaupitteli vihreitä appelsiineja. Mies puhui hämmästyttävän hyvää englantia. Ostettiin pieni muovikassillinen. (1500sh = 0,85€) Maistuivat kyllä hyviltä, mutta olivat happamia. – Illalla kylältä kuului vähän rummutusta ja laulua. – Cheyot lähtivät iltakävelylle. Cheyo pysähtyi kertomaan, että tänään kokouksessa selvisi, että valtion tuki kirkon sairaaloille lisääntyy siten, että alle 5 vuotiaat hoidetaan ilmaiseksi, siis valtio maksaa, ja synnytyksistä ja keisarileikkauksista valtio maksaa myös tietyn summan, joten potilailta perittävät maksut pienenevät ja sitä kautta potilaiden uskotaan kirkon sairaaloissa lisääntyvän. (Mikä on sairaalan taloudelle hyvä)
17.07 Lauantai. Oli kirkas, tyyni aamu, myöhemmin aamulla pilveilevää. Eilen hoitamani potilaat voivat hyvin. Polilla avattiin imettävän naisen rintatulehdus ja mahtavasti paisunut rinta lypsettiin saman tien ketamiinianestesiassa tyhjäksi. Tyhjennyspumppua ei kuulemma ole. – Vasaravarvasta valittavalle potilaalle annettiin aika varvasamputaatioon ja clinical officer Ali toivottavasti tunnistaa vaivan jatkossa. – Sitten päästiin vihdoin leikkaamaan sappea. Stephen teki korkean spinaalin, iho ei tuntenut kipua, mutta syvemmällä tuntui. Annettiin ketamiinia lisäksi ja anestesia oli erittäin hyvä. Pingottunut sappirakko pullisti näkyvästi vatsanpeitteitä. Pystyviillosta jo osittain kuoliossa olevan sappirakon poisto onnistui hyvin. Tri Cheyo asisteerasi. Sappirakossa oli märkäistä sakkaa, ei selviä kiviä. Oli kuulemma ensimmäinen sappileikkaus Itetessä. – Lounaan jälkeen mentiin sähköpostille, joka nyt toimi ongelmitta. Saatiin printattua uudet lentoliput. – Virtsaumpilapsen rakkoon käytiin Stephenin kanssa laittamassa apteekista löytynyt silikonikatetri. (ketamiinianestesia) – Lapsen vatsa pullotti edelleenkin.
18.07.Sunnuntai. Klo 00.30 heräsin, kun ikkunaan koputettiin. Pyydettiin leikkaussaliin, jossa valmisteltiin sektiota. (11.)Ei siinä mitään, mutta jo siinä vaiheessa tiedettiin, että heti perään tulisi toinen sektio. (12.) Cheyo näköjään päivysti, koska oli paikalla ja asisteerasi. Molemmat sektiot sujuivat hyvin ja olin takaisin sängyssä klo 03.45. – Heräsimme noin klo 07 ja pää tuntui raskaalta niin, että päätin, että kirkkoon en halua mennä. Mentiin pienelle aamupäiväkävelylle antennimäen suuntaan. – Sitten mentiin apteekkiin sähköpostille. Ei ollut postia. – Toissa päivänä leikattu tyttö ei voi hyvin, vatsa pullottaa edelleen. Hain netistä tietoa Hirschsprungin taudista. Kyllä siihen voin voi liittyä virtsaongelmiakin. Lapsen virtsaretentio – haku antoi melko vähän tietoa. Ehdotin Cheyolle lapsen lähettämistä jonnekin, jossa voisi tehdä tutkimuksia. Ei taideta lähettää, vanhemmilla ei ilmeisesti ole siihen varaa. Suolta yritetään herätellä liikkeelle. Virtsaa kyllä erittyy sopivasti. – Sappileikkauspotilas ja sektioidut äidit vauvoineen voivat hyvin.
19.07 Maanantai. Pilvistä. Meidän piti lähteä Tukuyu:un, mutta kun myös Cheyolla oli sinne asiaa, ja kun selvisi, että Mwakalolla on vapaapäivä, niin jonkun täytyy jäädä paikalle. Carina on vielä saattamassa saksalaisia Dar es Salamiin. Minä siis jäin paikalle ja sovittiin, että lähdemme vaimoni Anskun kanssa Tukuyu:un keskiviikkona. Alustavasti sovittiin meille kuljetus lauantaina Matemaan ja sunnuntaina takaisin. Kävin katsomassa aikaisemmin leikkaamani potilaat ja myös aivokontuusiopotilaan. Kyseessä oli nuori nainen, joka oli kyllä sekaisin, mutta kuulemma tilanne on parin päivän aikana vähän kehittynyt parempaan suuntaan. Hänelle on annettu deksametasonia. (=kortisonia) Hän ei pysynyt pystyssä ilman tukea. Silmät vähän poikkesivat oikealle, mutta mustuaiset reagoivat valolle normaalisti. Voimme vain seurata tilannetta. – Lastenosastolla olevan tytön vatsa ei ole lauennut. Ehdotin otettavaksi nestetasapainoarvoja. – Soitin Service Officeen Godfreylle, ja muistutin, että Ahola-Pointner saapuu myöhään illalla, ja liput bussiliput pitää viedä hotelliin huomenna. – Sovittiin sektio klo 14. Synnyttäjän edellinen raskaus oli päättynyt sektioon ja lapsen menetykseen ja nyt lapsen pää oli edelleen korkealla, eikä tilanne edistynyt. Clinical officer Ali asisteerasi sektiossa.(13.) Vanha sektioarpi oli tiukasti kiinni kohdun etuseinässä ja kiinnikkeitä oli niin paljon, että kohtua ei paljon voinut liikutella. Vielä vapaasti korkealla tarjoutuva vauvan pää oli yllättävän hankala saada kohdusta ulos. Lopputuloksena oli kuitenkin hyvä vauva ja vain vähän revennyt kohtu, jonka sain hyvin suljettua. – Auto Tukuyusta palasi vasta klo 19 jälkeen, asiat olivat hoituneet hitaasti ja auton vasen takajousi oli katkennut ja oli jouduttu ajamaan kallistuneella autolla hitaasti takaisin sairaalaan. Pulleavatsainen tyttö lastenosastolla voi edelleen huonosti. Pyysin Cheyoa katsomaan ja ehdotin isoa peräruisketta. Myöhemmin illalla Cheyo kertoi, että peräruiskeella maha pieneni ja tilanne helpottui. – Illalla ja iltayöstä tuli rajuja sadekuuroja.
20.07 Tiistai. Pilvistä, 17 astetta. Röntgen kuvassa pojan reisiluun alaosan polvinivelen kautta kulkeva murtuma on tarkasti oikeassa asennossa, niin, että jouduin osoittamaan muille murtuman kuvissa. Poistin vetokengän ja piikin. Ehdotan kipsin poistoa 6 viikon kuluttua. Poika sai lihasharjoitteluohjeita ja luvan aloittaa varaamisen kuukauden kuluttua. – Sappileikatulta naiselta poistin laskuputken ja avasin ihohaavaa haavatulehduksen takia. – Nilkanseudun ihonsiirtopotilas kävi sidevaihdossa, hiljaista edistystä tapahtuu. – Potilas, jolta poistin sirpaleita kädestä, kävi myös näyttämässä kättään. Parempaan suuntaan on sekin menossa, mutta 2. ja 3. sormissa on ilmeisesti syvä koukistajajänne poikki, koska kärkijäsen ei koukistu. Ohjeeksi : Treenausta ja kovaa käyttöä, näyttö tarvittaessa. – Osastolle oli eilen otettu 30 vuotias mies, ja diagnosiksi oli merkitty polven sijoiltaan meno. Odotin, että kyseessä olisi polvilumpion sijoiltaan meno, mutta kyseessä olikin todellinen polvinivelen sijoiltaan meno. Panin nivelen paikalleen ketamiinianestesiassa. Sitten oli helppo todeta, että ainakin polven sisäpuolen nivelside ja takaristiside ovat poikki. Tein laastarilla tukisidoksen, ja potilas lähetettiin osastolle. – Mwakalo tarjosi toista potilasta nesteen poistoon polvesta. Nestettä oli niin vähän, että en halunnut punktoida, kun kyseessä oli ilmiselvä nivelrikko. Varvasamputaatioon tuleva potilas jouduttiin lähettämään kotiin, koska katkaisija (luun) ei ollut steriilinä.
21.07 Keskiviikko. Puolipilvinen päivä. Koko maastoautollinen sairaalan väkeä, me (vaimoni ja minä) mukaan lukien kymmenkunta henkeä, lähdimme klo yhdeksän paikkeilla kohti Tukuyu:a. Matkaan ei mennyt kuin tunti ja 15min. Ylihoitaja Betty toimi oppaanamme muiden häipyessä omille asioilleen. Rahan nosto pankkiautomaatista vähän kangerteli, koska automaatin setelit olivat huonokuntoisia 5000 sh seteleitä. (automaatti suostui antamaan vain 200 000 sh kerrallaan ehkä pienistä ja huonokuntoisista seteleistä johtuen) Kangat, huivit ja muut ostokset oli tehty jo puoleen päivään mennessä. Sitten mentiin Bettyn kanssa hotelli Landmarkiin syömään. Siinä meni reilu tunti. Yritin ostaa pallovipuhanoja lahjaksi sairaalan osastojen käsienpesualtaisiin, mutta niitä ei ollutkaan. Tri Cheyo yritti järjestää jotain sairaalan pankkiasiaa. Asia venyi aina sulkemisaikaan klo 16 asti, enkä tiedä, tuliko asia vieläkään kuntoon. Viime maanantai häneltä meni samaa asiaa hoitaessa. Odoteltiin piispan virkatalon pihalla ja tervehdittiin toistakymmentä pappia ja piispakin ainakin kaksi kertaa. Välillä kierreltiin eksoottisia kauppakujia. Takaisin Itetessä oltiin lopulta klo 17.30. Lucy oli valmistanut hyvän illallisen. Oli kutsuttu:Tri Mwakalo, ylihoitaja Betty, administrator Cesilia, os.hoit. Nazareth, os.hoit. Stephen ja medical officer Henry. Kaikki tulivatkin, muut noin puoli tuntia myöhässä, mutta Henry oli myöhässä 1,5 tuntia Mbeyan matkalla sattuneen bussirikon takia.
22.07 Torstai. Pilvistä, 18 astetta. Poika, jolla on oikean reisiluun alaosan murtuma, oli vieläkin osastolla. Kerrattiin jatkohoito-ohjeita, kipsiä vahvistettiin, lähetetään kiireesti kotiin. Ilmeni, että sairaalan verstas ei vielä ole tehnyt pojalle kainalosauvoja, joten kotiuttaminen ilmeisesti vieläkin lykkääntyy. Potilas, jonka polvi oli mennyt sijoiltaan, ohjataan harjoittamaan reisilihasta. Harjoittelu pitää oppia ennen kipsausta. – Tein polilla varvasamputation vasaravarvaspotilaalle, medical officer Henry avusti. – Tri Carina oli synnytysosastokierrollaan todennut viikko sitten sektioidulla naisella sekä haavatulehduksen että rajun kohtutulehduksen. Haava avattiin. Onneksi ainakaan vielä ei ollut todettavissa vatsakalvon tulehdukseen viittaavaa oireilua. – Mauri Niemi välitti Dar es Salaamin MAF toimiston uuden hoitajan/johtajan viestin. Viesti oli selkeä ja jäsennelty ja hyvää Englantia. Toimistolla olisi nyt ilmeisesti sekä halu että kyky hoitaa lääkäripankin asioita. – Kävin illalla synnytysosastolla ja määräsin, että sektiopotilaalle (Jolla on tulehdus) ei aamulla saa antaa ravintoa eikä juotavaa ennen aamukiertoa. (Jotta potilaalle voidaan tarvittaessa antaa nukutus) – Tri Cheyo käväisi illalla kertomassa, että huomenna kappelissa on klo 14 tilaisuus, jossa kiitetään tri Mwakaloa johtavana laakärinä ja Betty Mangulaa ylihoitajana tehdystä työstä. Betty oli itse pyytänyt eroa ylihoitajan tehtävästä terveydellisistä syistä. Hän jatkaa silmäyksikön osastonhoitajana. – Meidät pyydettiin sunnuntai-iltana Cheyolle iltapalalle.
23.07 Perjantai. Potilas, jolla on sektion jälkeinen tulehdus, voi hyvin. Ainakaan toistaiseksi ei toimenpiteitä tarvita. – Osastolle oli otettu peräpukamadiagnosilla nuori mies. Kun potilas tuli toimenpiteeseen, niin selvisi, että kyseessä on pavun kokoinen peräaukon verenpurkauma. Tein pienen avauksen ja painoin verihyytymän ulos ketaminianestesiassa. – Kävin apteekissa hoitamassa sähköpostit. Lähetin viestin MAF toimistonhoitajalle Robert Slocombe:lle . – Klo 12.30 haettiin sektioon. (14.) Nyt synnyttäjä käyttäytyi levottomasti ja äänekkäästi kuin sektioäidit usein Suomessa. Levottomuuden takia käytettiin ketamiinianestesiaa. Kyseessä oli kolmas raskaus. Ensimmäinen päättyi sektioon, toinen normaalisynnytykseen ja nyt synnytys taas pysähtyi. Anatomia oli selkeä aikaisemmasta sektiosta huolimatta ja sain jälleen tiukasti syvällä lantiossa kiinni istuvan vauvan pään vaivoin nousemaan ja saatiin ulos hyväkuntoinen vauva. Kohtu vuosi verta hetken varsin runsaasti, mutta vuoto asettui, kun kohtu ommeltiin ja saatiin supistumaan. Mwakalo asisteerasi. – Entisen johtavan lääkärin Mwakalon ja entisen ylihoitajan kiitostilaisuus alkoi vain runsaat puoli tuntia myöhässä ja kesti runsaat puolitoista tuntia. Sitten henkilökunta kutsuttiin Betlehem Camp:iin sairaalan tarjoamalle aterialle. (Betlehem Camp on melko ränsistynyt ruokala / asuntola.) Maksettiin kuljetus huomenna Matemaan ja sunnuntaina takaisin. (88 000sh)
24.07 Lauantai. Aurinkoa. Pian kahdentoista jälkeen autonkuljettaja Adolf tuli sairaalan vanhalla (1996) Land Cruiserilla hakemaan meitä, Betty lähti mukaan. Matka kesti vähän yli tunnin. (32km) Mateman Lutheran Guesthouse majoitti meidät taloon hiekkarannalla, jossa oli kaksi makuuhuonetta suihku, wc ja iso olohuone (+kaasuhella) ja pieni terassi järvelle päin. Ikkunoissa oli kalterit ja verkot, mutta ei laseja. Talossa on sähkö ja myös aurinkosähkö. Verkkovirta on iltaisin päällä noin 3t. Matemassa majaillessaan piispa kuulemma majailee talossa. Hieno sijainti, oikeastaan talokin on hieno, mutta vähän nuhjuinen. Mentiin heti lounaalle, tarjottiin lounas myös Bettylle ja Adolfille. Sitten käveltiin Matema Lake Shore Resortiin ja takaisin, sitten uimaan suuriin maininkeihin, sitten vaan oleiltiin ja mentiin illalliselle. Samassa pöydässä istui kaksi nuorta hollantilaista miestä, joista toinen on lääketieteen opiskelija, joka on ollut muutaman viikon työssä valtion sairaalassa jossain Dodoman ja Arushan välissä. Hän kertoi (ensin opittuaan)saaneensa tehdä siellä leikkaustoimenpiteitäkin. Hän kertoi myös sairastavansa malariaa ennalta ehkäisevästä Malarone-lääkityksestä huolimatta. Oireena on yöllinen kuume ja päänsärky ja lisäksi myös ripuli. Nyt hän kertoi hoitavansa tilaa ottamalla 4 tablettia Malaronea päivässä.
25.07 Sunnuntai. Yön aikana maininkien pauhu lisääntyi, vaikka ei tuullut ollenkaan. Aamiaisen jälkeen käyskenneltiin Pottery Marketin suuntaan (itään) joelle asti, mutta ei ylitetty jokea, kun olisi pitänyt tasapainoilla kiviä pitkin. Vaimoni Ansku meni toipilaana mökkiin lepäilemään ja minä lähdin vielä kävelylle länteen päin ja sitten uimaan. Lounaalle menimme klo 13 jälkeen. Sitten maksettiin ja odoteltiin hakijoita. Päivälämpötila oli Matemassa 27 astetta. (vain auringossa tuntui kuumalta.) Klo 14.45 päästiin lähtemään taas Adolfin kyydillä takaisin. Betty oli taas lähtenyt ajelulle. – Klo 18 oli kutsuttu Cheyolle, mentiin klo 18.15. Taisi olla aika sopiva aika mennä. Kaikki oli valmista. Tarjolla oli täydellinen paikallinen ateria hedelmineen. (appelsiineja ja omenia!)
26.07 Maanantai. Puolipilvistä. Polven sijoiltaanmenopotilas ei osaa vielä reisilihasharjoitusta. Yritettiin Stephenin kanssa opettaa ja korostaa jatkuvan harjoituksen tärkeyttä. – Tri Carina teki ihonsiirron palovammalapselle. – Vaihdoin sappileikatun potilaan haavasidoksen. Haava märkii edelleen, mutta tilanne on kuitenkin paranemassa ja potilaan yleisvointi on hyvä. – Myös sektioäiti, jolla on haavatulehdus, voi hyvin. – Sain vastauksen tekstiviestiini: Rotarylääkäri oli viime viikolla saapunut kommelluksitta Ilembulaan. – Iltapäivällä tehtiin kävelylenkki.
27.07 Tiistai. Puolipilvistä – kirkasta. Lämpömittari on häipynyt terassilta, pikkupojat tai apinat vieneet. Tri Cheyo ja tri Carina poissa virka-asioissa. Poliklinikkapotilaita riitti lounaaseen asti. (Herkullisia avokadoja on joka aterialla.) – Poistin naisen nyrkin kokoisen lipoman naiselta oikean solisluun seudusta. Jostain syystä asia kiinnosti paikallisia tohtoreita, kun tulivat katsomaan. Onneksi lipoma nousi pois tyylikkäästi lujasti puristamalla.(pp + ketamiini) Tyttö, jolla leikkauksessa löytyi voimakkaasti laajentunut virtsarakko, voi nyt hyvin. Alavatsalla oli kuitenkin koputustutkimuksessa painumusta. Tyttö komennettiin astialle ja tuli runsaasti kumpaakin lajia ja koputustutkimuslöydös muuttui normaaliksi. Kyseessä taitaa olla sellainen virtsa ja ulosteen panttaaja, josta TYKS lastenkirurgi konsultatiossaan mainitsi. Annoin äidille määräyksen, että tyttö täytyy komentaa pissalle ainakin neljä kertaa päivässä ja ulostamista pitää myös seurata. – Iltapäiväkävelyllä ostin kioskista Vodacom puhelinaikaa 10.000sh. (20x500sh. Kova työ näppäillä kaikki puhelimeen, onneksi Stephen tarjoutui tekemään sen.)
28.07 Keskiviikko. Nyt myös tri Mwakalo on poissa, jäljellä minä + officerit. Aamumeetingissä kerroin läsnäolijoille eturauhassyövästä. Klo 10 alkoi todella työteliäs poliklinikka monine toimenpiteineen. – Hyväkuntoisella vanhalla herralla, joka valitti kipuja rintakehän alueella, oli ilmeisesti ns. Tietzen tauti. (Vaaraton tila, jolle ei voi, eikä tarvitse tehdä mitään.) – Iltapäivän puolella tein leikkaussalissa kuukausi sitten synnyttäneelle naiselle sterilisation ja poistin kyljestä nyrkin kokoisen rasvakasvaimen ja vielä sen jälkeen poistin polilla pienen, mutta kivuliaan hermoperäisen kasvaimen mieheltä polven seudusta. – Lounaan jälkeen mentiin sähköpostille ja kiersin sairaalanmäen. – Klo 20 haettiin polille. Noin 11v poika oli pudonnut puusta ja saanut ison haavan otsaansa, oikean käsivarren keskiosan murtuman, jossa oli 45 astetta virheasentoa, vasemman ranteen murtuman ja vasemman reiden keskiosan murtuman. Luun pää oli puhkaissut ihon. Poika oli kuitenkin tajuissaan eikä sisäelinvammoista ollut viitteitä. – Kului noin 2½ tuntia poikaa paikkaillessa. Onneksi paikalla oli hyvä ja tehokas tiimi: Osastonhoitaja Stephen, yöllä vuorossa olevat kaksi mieshoitajaa ja yksi clinical officer. (Alussa vähän aikaa kaksikin) Salon Aluesairaalasta viime vuonna saatu toinen lapsen vetokenkä oli pojalle juuri sopiva. Ketaminianestesia oli taas kerran oikein hyvä. – Toivon ja myös uskon, että murtumat tulivat hyvään asentoon. Avoimen reisimurtuman ja sen edellyttämän vetohoidon takia poikaa ei voi lähettää röntgenkuvaukseen ja sitten kun voi, ovat murtumat jo luutuneet. – Kävin vielä ennen puolta yötä poikaa katsomassa, ja käskin äitiä komentamaan pojan liikuttamaan ahkerasti sormiaan, kun hän on kunnolla hereillä.
29.07 Torstai. Puolipilvistä. Iltapäivällä kirkasta ja mukavan lämmintä. Monivammapoika voi aamulla tyydyttävästi. 45v vuoden ikäiseltä naiselta poistimme kohdun Mwakalon kanssa . Toimenpide tehtiin vuotojen takia, myomia (=lihaskasvaimia) ei ollut. Kohdunpoisto ei minulta suju nopeasti, mutta tulipa kuitenkin tehtyä. Toimenpidettä vaikeutti se, että potilas oli reilusti ylipainoinen ja näkyvyys huono ja sekin, että selkäpuudutuksen vaikutuksen loppuessa suolet alkoivat pullistella leikkausalueelle. –Lounaan jälkeen kävin polin mieshoitajan kanssa osastolla halkaisemassa monivammapojan vasemman yläraajan tiukaksi käyneen kipsin.
30.07 Perjantai. Klo 00.30 koputettiin ikkunaan. Portinvartija sai sanottua: Maternity. Se tarkoitti sektiota. (15.) Carina oli jo pari tuntia aikaisemmin tehnyt päätöksen, mutta leikkaussaliryhmää ei muistettu heti hälyttää. Vauvan pää tarjoutui avosuisena, taas tiukasti painuneena ja pää oli lisäksi osittain poikittain. Leikattiin Carinan kanssa. Saatiin vauva ulos hyväkuntoisena. Klo 01.30 olin taas sängyssä, mutta pilleri piti ottaa, jotta nukahtaisi. – Aamulla kävin katsomassa kohdunpoistopotilaan. Hengitys kulki huonosti ja vatsa oli kovin ilmatäyteinen. Nostin potilaan ylös ja rohkaisin liikkumaankin. Päivällä hän voi jo hyvin. – Aamupäivällä katsoin muutaman polipotilaan ja otin miestenosaston potilaan suurentuneista kaulaimusolmukkeista palan avoimesti näytteeksi. Kyseessä on lienee lymfoma. (pahanlaatuinen imukudoskasvain, potilas ei ole ”positiivinen”) – Halkaisin nyt myös monivammapojan vasemman yläraajan kipsin. – Sitten tein Mwakalon kanssa laparotomian (=tutkimusleikkaus) keski-ikäiselle naiselle pitkään jatkuneen alavatsakivun takia. Tein alakeskiviillon, josta pääsin tutkimaan koko vatsaontelon. Ainoa löydös oli oikean munatorven ja kohdun kainalossa oleva parin cm läpimittainen lihaskasvain. Poistin sen. Aika näyttää, onko toimenpiteestä potilaalle hyötyä. – MAF toimiston uuteen johtajaan Robert Slocombe:en sain sähköposti – ja puhelinyhteyden.
31.07 Lauantai. Puolipilvistä. Aamupäivällä tehtiin laajennettu lenkki sairaalan mäen ympäri. Käväisin sähköpostilla ja lähetin kirjeen Robert Slocombelle. Tapaaminen 12.08 illalla Dar es Salaamissa taitaa toteutua. Lounasta syödessämme käväisi tri Mwakalo kertoen 30 v ikäisestä miehestä, joka oli oksentanut verta. Kävin katsomassa. Mies oli hyväkuntoinen, mutta vatsanpeitteissä oli runsaasti suonikohjuja, vaikka mitään muita maksaoireita ei ollut, mies oli hoikka ja hyväkuntoinen ja vatsa oli tunnustellen aivan normaali. Mieleen tuli porttilaskimon tukos. Pitää selvittää asiaa myöhemmin netissä. – Klo 14 oli sovittu tapaaminen Mwakalon kanssa kylän keskustassa. Oli tarkoitus lähteä Lufilyo:on katsomaan kastelujärjestelmää Mwakalon autolla. Autoa yritettiin käynnistää puolisen tuntia ja lopulta se käynnistyikin luultavasti kahdella sylinterillä ja päästiin matkaan. Mukaan tulivat myös hoitajat Betty ja Nazareth. Kuulimme, että ystäviemme keräämällä rahasummalla voidaan maksaa noin 20 nuoren koulumaksu koulun päättyessä (He ovat päättämässä koulukäynnin ja jäisivät ilman päästötodistusta ja jatkokoulutusmahdollisuutta, kun vanhemmat eivät ole pystyneet maksamaan maksua.) ja 20 lapselle koulupuku ja kengät ja muutakin kouluvarustusta. (Koulupuku ja varusteet taas ovat edellytys koulun käynnille.) Perille päästiin, koska koko 5km matka oli alamäkeä. Kastelujärjestelmä alkaa runsastuottoisesta lähteestä suuressa kauniissa laaksossa Livingstone-vuorten juurelta. Oli mielenkiintoinen ja kaunis paikka, jolle antoivat väriä pyykkiä pesevät naiset lukuisine lapsineen. Paluumatka katkesi ensimmäiseen jyrkkään mäkeen. Sitten oli aikaa katsella tienvarren banaani- ja kaakaolehtoja. Kaakaohedelmä on rosopintainen amerikkalaisen jalkapallon muotoinen, ison avokadon kokoinen, harmaan-kellertävän- vihreä paksukuorinen, rosopintainen hedelmä, jonka sisällä on 2cm läpimittaisia, vähän valkosipulin lohkoilta näyttäviä siemeniä. Siemenet kuivataan, ja niistä valmistetaan kaakaojauhetta. Tuoreena siemenet maistuivat hyvältä, vähän karvaalta. Lapsilla oli hauskaa, kun näkivät itsensä digikameran kuvassa. Lopulta soitettiin sairaalan maastoauto hinaamaan ja tultiin asuntoon noin kuuden maissa.