Uskela historia

 

Tällä sivulla näet katsauksen Uskelan klubin historiaan….


Suurpitäjä Uskela

Uskelan vaakunaVarsinais-Suomessa sijaitseva Uskela on vanha kirkkopitäjä jaSuomen entinen kunta, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Virallisesti Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiinSaloon vuonna 1967.
Ehkä noin vuoteen 1230 mennessä perustetun ja asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1329 mainitun Uskelan on arveltu olleenHalikonlahden alueen vanhin kirkkopitäjä. On arvioitu, että Uskelan alueeseen olisivat vielä 1200-luvun puolivälissä ja 1300-luvun alussa saattaneet kuulua myöhemmät HalikonPerniön ja Marttilan kirkkopitäjät. Ilman näitä Uskelan alue laajimmillaan 1400-luvun lopulle asti kattoi nykyisen Salon keskustan ohella myöhempiä MuurlanPerttelinKuusjoen ja Kiikalan kuntia sekä nykyistä Someron kaupungin eteläosaa vastanneen alueen. (lähde: Wikipediasijainti,vaakuna )

Uskelan rotaryklubin perustaminen

Joukko salolaisia sai kirjeen kokoontua 1972 huhtikuun 4. päivänä Kaupunginhotelliin.

Asia: “Toisen (uuden) Rotaryklubin perustaminen Saloon. Pyydämme ystäv. saapumaan neuvottelutilaisuuteen torstaina t.k. 4 pnä klo 17 Kaupunginhotelliin. Alustajina paikallisen klubin varapresidentti joht. Olavi Laakso ja piirin edustajana joht. A.O.Jokine Turusta.”
Salon Rotaryklubi
Toimeksi saanut G. Floman

Kyseisessä tilaisuudessa edellytettiin olevan 20 henkilö ja paikalla oli 22/23 uutta jäsentä ja uusi klubi oli perustettu.

Perustavassa kokouksessa sovittiin kokousajaksi torstai klo 17 ja kokouspaikaksi Kaupunginhotelli. Klubin nimeksi sovittiin Uskelan Rotaryklubi, muistuttamaan vanhasta emäpitäjä Uskelasta. Iltakokouksen perustana oli, ettei kaikista ammateista (esim. sairaala) päässyt kesken työpäivän kokoukseen ja samalla lisä paikkausmahdollisuutta lähiklubeille.
Kummimme Salon Rotaryklubin historiassa todetaan Salon klubin tärkeimmäksi saavutukseksi viisivuotiskauden 1968-1974 Uskelan klubin synnyttämisen.

Uskelan rotaryklubin historiaa

Presidentit:  (vuosi, nimi, luokite)

1972  –  1973   Gunnar Floman, muistomerkit
1973  –  1974   Esko Laurila, liikepankit
1974  –  1975   Tor Sonntag, puusepänteollisuus
1975  –  1976   Olavi Karhunen, voimalaitokset
1976  –  1977   Pentti Tuovinen, eläinlääkintä
1977  –  1978   Teppo Karppinen, konepajateollisuus
1978  –  1979   Ulf Bergen, kirirgia
1979  –  1980   Eilo Laine, elokuvat
1980  –  1981   Reinhold Jensen, tilanhoito
1981  –  1982   Raimo Harkkila, terveyshuolto
1982  –  1983   Hemmo Tuomela, elektroniikkatuotteet
1983  –  1984   Erkki Mäntylä, metalliteollisuus
1984  –  1985   Voitto Laine, maatalouskonekauppa
1985  –  1986   Kalevi Järvinen, vakuutusyhtiöt
1986  –  1987   Pekka Vuori, konepajat
1987  –  1988   Olavi Laaksonen, puolustuslaitos
1988  –  1989   Esa Jyrkkiö, kauppaoppilaitokset
1989  –  1990   Paavo Risu, sairaalat/psykiatria
1990  –  1991   Eino Pölönen, rautakaupat
1991  –  1992   Hannu Arve, kunnallinen kouluhallinto
1992  –  1993   Pentti Jakonen, liikuntakasvatus
1993  –  1994   Juhani Simola, palo- ja pelastustoimi
1994  –  1995   Kai Rannikko, autoliikkeet
1995  –  1996   Timo Räike, väestökirjanpito
1996  –  1997   Pertti Krause, ulkomaankauppa
1997  –  1998   Heikki Lange, fysioterapia
1998  –  1999   Hannu Määttänen, henkilövakuutukset
1999  –  2000   Kari Heinonen, maanmittaushallinto
2000  –  2001   Terjo Ek, muovituotteet
2001  –  2002   Mikko Savolainen, metsätalous
2002  –  2003   Aimo Kaskari, ammattioppilaitokset
2003  –  2004   Simo Tuulensuu, ammattioppilaitokset
2004  –  2005   Kari Lintuvuori, luterilainen kirkko
2005  –  2006   Antero Nurmi, tuotesuunnittelu
2006  –  2007   Kari Reivonen, 
2007  –  2008   Markku Säilä, sähkölaitteet
2008  –  2009   Mikko Ruohonen, 
2009  –  2010   Jarmo Kulmala, 
2010  –  2011   Eino Nygren,
2011  –  2012   Pekka Mäenpää, 
2012  –  2013   Hannu Salminen,
2013  –  2014   Jarkko Merilä,
2014  –  2015   Torsti Poutanen,
2015  –  2016   Ari Rintanen,
2016  –  2017   Kirsti Kirjonen,
2017  –  2018   Siv Ilola,
2018  –  2019   Anne Juntti, 
2019  –  2020   Jari Laakkio, erityisopetus